Tällä viikolla on vietetty valtakunnallista vanhusten viikkoa ja Porvoon kaupunki on yhdessä usean eri tahon kanssa järjestänyt ohjelmaa teatteriesityksistä ja konserttitanssiaisista hyvinvointitapahtumiin ja peruspalveluministerin puheenvuoroon vanhuspalvelulaista, joka sittemmin vaihtui SDP:n puoluesihteeri Paanasen puheenvuoroksi. Ikäihmisten huomioiminen muulloinkin kuin vanhusten viikolla on tärkeä asia. Vanhusten turvattu arki ei saa olla vain mainoslause kuntavaalien kynnyksellä vaan sen eteen on aidosti tehtävä töitä joka päivä.

Porvoossa asuu noin 3 300 yli 75-vuotiasta. Heistä 90 prosenttia asuu kotona. Kotona asumista edesauttaa hyvin toimivat ja laadukkaat, mutta kustannustehokkaat palvelut. Niiden saaminen silloin kuin arki ei kotona suju omin toimin, oli sitten kyse tilapäisestä tai pysyvästä avuntarpeesta, tulee tehdä ikäihmiselle mahdollisimman joustavaksi ja helpoksi.

Sosiaalihuoltolain mukaan jokaisella 75 vuotta täyttäneellä tai Kelan erityishoitotukea saavalla on oikeus seitsemän arkipäivän sisällä päästä palvelutarpeen arviointiin. Palvelutarpeen arviointi perustuu haastatteluun ja arviointilomakkeen täyttöön yhdessä palvelua tarvitsevan ikäihmisen kanssa. Sitä ei hyvällä tahdollakaan voi kutsua joustavaksi tai helpoksi toimenpiteeksi. Jollei mukana ja tukena ole lähiomaista, joka jaksaa selventää monimutkaiset lauseet ja termit, niin vastaukset ja kysytyt asiat eivät välttämättä kohtaa. Harva ikäihminen edes jaksaa yhtäjaksoisesti keskittyä lähes parituntiseen istuntoon, joka hyvästä tahdosta ja tarkoituksesta huolimatta muistuttaa kuulustelua vanhuksen eri toimintojen sujuvuudesta, mikä tuntuu vastaajasta lähes nöyryyttävältä, mutta palvelutarpeen kartoittamisen näkökulmasta varmasti perustellulta. Toinen asia on sitten kotihoidon resurssien riittävyys, josta on keskusteltu tälläkin foorumilla enemmän kuin usein. Asuuhan suurin osa vanhuksistamme täällä Porvoossa kotona. Jos emme palkkaa riittävästi osaajien kotihoidon toteuttamiseen, käyntiajat per asiakas ovat niin minimaaliset, että laadukkaasta hoitamisesta on turha puhua.

Olen useamman kerran saanut kuntamme ikäihmisiltä toiveen hyvinvointipalveluista tiedottamisen lisäämisestä ja palvelujen toteuttamisesta esim. yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa. Kuten tiistain Uusimaasta saimme lukea, edes tieto vanhusten viikon ohjelmasta ei tavoittanut kohderyhmäänsä. Porvoossa toimii toki palvelukoordinaattori, johon voi ottaa yhteyttä kuka tahansa, joka haluaa tietoa vanhuksille suunnatuista palveluista tai on huolissaan ikääntyneen läheisensä pärjäämisestä. Hän päivystää myös viikoittain Omenamäen palvelukeskuksessa. Mutta selkeästi tarvitaan laajempaa ja monikanavaisempaa tiedottamista.

Moni ikäihminen korostaa palveluiden saamisen helppouden merkitystä. Miksei verenpaineen-, hemoglobiinin, verensokerin ym. mittausta voisi järjestää keskellä vanhuksen kauppareissua? Tiedossani on, että jotkin valveutuneet työnantajat järjestävät eläkkeelle siirtyville työntekijöilleen kattavan terveystarkastuksen ja laboratoriokokeet, jotta eläköityvällä on kokonaiskuva terveydentilastaan ja ohjeet ”huoltaa” itseään eläkkeellä ollessaan. Vanhuksillekin tulisi järjestää mahdollisuus säännöllisiin terveydentilan seulontoihin, vaikkapa yhteistyössä Laurean kanssa. Tällöin opiskelijat saisivat vastavuoroisesti arvokasta työharjoittelua. Apteekeissahan voi mittauttaa itse verenpaineensa, mutta moni kaipaa muutakin asiantuntijaa keskustelukumppaniksi mittaushetkellä kuin piippaavan laitteen.

Kotihoidossa oleville ikäihmisille on aloitettu kokeilu, jossa geriatrian lääkäri on puhelimitse tavoitettavissa ympäri vuorokauden. Tämä on hyvä lisä ja toivottavasti laajenee myös laajemmalle kohderyhmälle.

Porvoo isännöi vuoden 2013 valtakunnallista vanhusten viikon tapahtumaa. Haastan Porvoon kaupungin ja tulevat kaupunginvaltuutetut miettimään miten Porvoon ikäihmiset voidaan innostaa mukaan suunnittelemaan tapahtumaa ja ideoimaan omaa arkeaan helpottavia toimenpiteitä.

 

Tim Karike

kunnallisvaaliehdokas
nuorisovaltuutettu

 

Blogi: Vanhusten viikko joka viikko