Skolnätet – fullmäktige 13.11

Ärade ordförande, bästa fullmäktige och övriga åhörare,

Koulukysymykset ovat vaikeimpia kysymyksiä meille kaikille – sekä kuntalaisille että poliitikoille. Asia koskee meille tärkeintä ja arvokkainta – lapsiamme – ja se koskettaa meitä kaikkia koska on kyse tulevaisuudestamme ja kuinka parhaalla mahdollisella tavalla varustaa lapsemme ja kuntamme tulevaisuutta varten. Tulevaisuus josta emme paljoa tiedä. Vaikea yhtälö.

Jag är mamma till tre barn, jag har i många år arbetat som grundskollärare i både små och stora skolor i Borgå och annanstans och jag har nu som kommunal beslutsfattare fått den nästan övermäktigt ansvarsfulla uppgiften att tillsammans med er alla här i salen besluta om det framtida svenska skolnätet i Borgå.  Jag inser att de här tre delarna av mig – mamman, läraren och beslutsfattaren,  reagerar ganska olika inför uppgiften.

Mamman blir skrämd inför de förändringar som hotar. Jag vet vad jag har, men vem garanterar att det jag får inte blir sämre? Att mitt barn har det tryggt och mår bra är väldigt viktigt. Å andra sidan vill jag också att mitt barn ska ges möjlighet att utvecklas på bästa sätt enligt sin förmåga.

Opettaja minussa ajattelee vastuutani oppilaitteni valmentamisesta tulevaisuutta varten. Mietin opetussuunnitelman asettamia vaatimuksia jotka pitää täyttää vaikka edellytykset Porvoon kouluissa ovat hyvin erillaiset. Mietin kuinka tärkeää on tulevaisuutta varten se perusta joka oppilaille annetaan ensimmäisten vuosien aikana. Mietin mikä tulevaisuudessa houkuttelee nuoria vastavalmistuneita opettajia Porvooseen.

Mutta tässä seison nyt kunnan valtuutettuna. Porvoon ruotsinkielisten koulujen ylläpitoa on laiminlyöty vuosia, kiinteistöt ovat osittain terveydelle vaarallisia ja monista kouluista puuttuu ne pedagogiset edellytykset joita sekä oppilaat että opettajat voivat edellyttää koululta vuonna 2013. Melkein häpeän että meidän kaupungissa asiat ovat näin – sanoisinko – retuperällä.

Porvoolla ei ole varaa huonoille kouluille. Tiedämme että tulokset Itä-Uudenmaan ruotsinkielisissä kouluissa ovat keskiarvoa heikommat ja että ne ovat suomenkielisiä kouluja huonommat. Tämä ei ole kestävää – meidän täytyy toimia nyt. Samalla päättäjä minussa on varsin hyvin tietoinen hupenevista taloudellisista resursseistamme. Meidän pitää tulevaisuudessa saavuttaa samoja tuloksia mutta paljon pienemmillä resursseilla  – myös kouluissa. Meistä pitää tulla kustannustehokkaita ja kohdistaa resurssit sinne missä ne antavat parhaan tuloksen – kuitenkin laadusta tinkimättä. Mutta miten teemme tämän – tässä kohtaa näkemykset eroavat.

Jag anser att skolnätsarbetsgruppen gjort ett gott arbete och tagit fram så mycket information som möjligt med hänsyn till den korta tid som stod till buds. Med mera tid hade man kunnat göra ett ännu grundligare arbete och som ny beslutsfattare är jag förundrad över att det här arbetet påbörjades först i våras då man måste ha varit medveten om den allvarliga situationen inom det svenska skolnätet redan länge. Men situationen är som den är och nu är det bråttom.  En utredning i snabb takt var det enda som svenska skolsektionen hade till buds då vi påbörjade vårt arbete i början av året.

De förslag skolnätsutredningen för fram är realistiska om än tuffa, men inte heltäckande. Därför önskade bildningsnämnden att vissa tilläggsutredningar görs innan hela skolnätet slås fast, det här gäller speciellt den södra och östra sidan men också i norr. På västra sidan finns inte mera tid, Strömborgska skolan måste enligt regionförvaltningsverkets beslut  flytta ut senast 2016 och Tolkis skola verkar nu i baracker. Beslut om eleverna i dessa skolor måste tas här och nu.

Selvitys esittää Gammelbacka skolanin sulkemista. Äiti minussa ei ole varma miten suhtautua mutta sekä opettaja että valtuutettu minussa tukevat ehdotusta. Olen vakuuttunut siitä että se hyvä ilmapiiri joka vallitsee Gammelbacka skolanissa ei istu seinissä vaan seuraa oppilaita ja opettajia. Näen mahdollisuudet mitkä kaksi uutta, kohtuu etäisyydellä, toimivaa koulua tarjoavat myös oppilaille, jotka tänään kuuluvat Gammelbacka skolanin oppilaaksiottoalueeseen. Kouluja jotka suunnitellaan yhteistyössä opettajien ja toivon mukaan myös osittain oppilaiden kanssa. Kouluja jotka saavat modernin varustelun joka mahdollistaa opettajille opetustason noston ja sitä myöten myös parantaa oppilaiden kehitysmahdollisuuksia. Moderneja kouluja jotka varmasti houkuttelevat lisää ammattitaitoisia opettajia Porvooseen. Meillä ei ole resursseja kunnostaa, rakentaa ja ylläpitää kolmea ruotsinkielistä koulua, Tolkis, Gammelbacka ja yhtenäiskoulua Näsissä 10 kilometrin säteen sisällä. Varsinkin kun meillä on laaja haja-asutusalue jolle on myös tarjottava palveluja pitkistä välimatkoista huolimatta. Siksi meidän pitää valita.

Mihin ne kaksi jäljelle jäävää koulua sijoitetaan selvitettiin kouluverkkoselvityksessä. Se että Västra Enhetsskolan sijoitetaan Näsiin oli jo tiedossa ja toisen koulun sijoituspaikaksi työryhmä ehdottaa Tolkkista. Tämän puolesta puhuu että oppilasennusteet Tolkis skolanin oppilaaksiottoalueella kasvaa tämän päivän 94 (yhdeksästä-kymmenestä-neljästä)oppilaasta 100 (sataan) oppilaaseen vuonna 2019 kun taas Gammelbacka skolanin oppilaaksiottoalueella oppilasmäärä laskee tämän päivän 108 (sadasta-kahdeksasta) oppilaasta 88 (kahdeksaan-kymmeneen-kahdeksaan) oppilaaseen vuonna 2019. Tämän päivän Tolkis skola, jolle tontille ehdotetaan rakennettavaksi myös uusi koulu, sijaitsee lähellä Tolkkisten suomenkielistä koulua ja tontilla on myös tilaa rakentaa Tolkkisiin tarvittava uusi päiväkoti. Tällä tavoin pystymme rakentamaan kokonaisuuden, käsittäen päivähoidon, esikoulun, koulun sekä iltapäiväryhmät, samalle alueelle ja kahdella kielellä. Myös Gammelbacka skolanin läheltä löytyy yksiköitä kuten Haikobrinkens daghem ja Hamarin koulu mutta kokonaisuutta ajatellen ja ottaen huomioon Tolkis skolanin laajan oppilaaksiottoalueen – käsittäen mm koko Emäsalon – on sijoituspaikka kauempana Västra Enhetsskolanista parempi.

Man utredde också möjligheten att placera skolan någonstans mellan dagens Gammelbacka och Tolkis skolor. Här finns två möjliga alternativ. Den ena i Haiko på Inveons nuvarande tomt ifall den blir ledig, men den ansågs sämre än Gammelbacka eller Tolkis.  Den lämpar sig inte för grundskoleverksamhet och det bor färre svenska barn i närheten här än för de båda andra alternativen. Den andra möjliga tomten är invid Övre Haiko-daghemmet. Men också här bor det färre svenskspråkiga barn i närheten jämfört med såväl Gammelbacka som Tolkis. Kostnaden för att bygga skolan på en tidigare oanvänd tomt är högre än att bygga nytt på Tolkis skolas nuvarande tomt och de synergifördelar gällande t ex specialutrymmen som finns i Tolkis finns inte här.

Jag anser att vi härmed har tillräcklig information för att idag ta ett beslut gällande skolorna på västra sidan. Men önskar betona att processen ingalunda skötts idealiskt och att den kritik föräldrarna nu framför gällande den snabba tidtabellen verkligen tas ad notam. Vi får i framtiden inte drivas till att måsta ta så här stora och viktiga beslut med så kort varsel. Vi måste ha bättre framförhållning. Också det är vi skyldiga dem det här verkligen berör – våra barn!

 

Taltur i fullmäktige om skolnätet